{"id":2335,"date":"2016-08-09T11:22:06","date_gmt":"2016-08-09T09:22:06","guid":{"rendered":"http:\/\/www.marjaanakangas.net\/?p=2335"},"modified":"2016-08-10T11:45:42","modified_gmt":"2016-08-10T09:45:42","slug":"uusi-ops-osaaminen-ja-oppimisen-ilo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/?p=2335","title":{"rendered":"Uusi OPS, osaaminen ja oppimisen ilo"},"content":{"rendered":"<div data-contents=\"true\">\n<div data-block=\"true\" data-offset-key=\"olu9-0-0\" data-editor=\"6369d\">\n<div class=\"_1mf _1mj\" style=\"text-align: left;\" data-offset-key=\"olu9-0-0\">\n<p style=\"text-align: justify;\">Osallistuin toukokuussa Tsekeiss\u00e4 Open Space -festivaaliin ja siell\u00e4 paneeliin, joka liittyi teknologiaan ja oppimiseen. P\u00e4iv\u00e4n aikana\u00a0oli tarkoitus pohtia tulevaisuuden oppimista ja sit\u00e4, mit\u00e4 taitoja opettajat tarvitsevat uusia menetelmi\u00e4 ja teknologioita hy\u00f6dynt\u00e4ess\u00e4\u00e4n. Vaikka\u00a0ohjelma oli rakennettu teknologiapainotteiseksi, keskustelussa tuli hyvin\u00a0esiin my\u00f6s\u00a0pedagogiset\u00a0kysymykset ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen kehitt\u00e4minen. Mill\u00e4 menetelmill\u00e4 voidaan paremmin tukea oppimista ja tarjota enemm\u00e4n oppimisen ilon kokemuksia? Taustalla oli ymm\u00e4rrys oppimisk\u00e4sityksen muutoksesta, mutta my\u00f6s jaettu n\u00e4kemys siit\u00e4, ett\u00e4 uudet digitaaliset\u00a0v\u00e4lineet ja ymp\u00e4rist\u00f6t tarjoavat oivallisia mahdollisuuksia uuden pedagogiikan rakentamisessa ja toteuttamisessa, ja kenties oppimisen ilon lis\u00e4\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">J\u00e4rjestetty oppimisen festivaali kokosi yhteen eri alan ihmisi\u00e4; kasvattajia, koulutussuunnittelijoita, arkkitehtej\u00e4, p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 ja lasten vanhempia. Yht\u00e4aikaiset tilaisuudet eri teemoista inklusiivisesta kasvatuksesta luonto- ja teknologiakasvatukseen vetiv\u00e4t runsaasti v\u00e4ke\u00e4 eri puolilla kaupunkia j\u00e4rjestettyihin tapahtumiin. Festivaalin j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t olivat tehneet paljon taustaty\u00f6t\u00e4 ja koonneet yhteen esimerkkej\u00e4 hyvist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja innovatiivisista ratkaisuista eri puolilta maailmaa tarkoituksenaan vaikuttaa laajalla rintamalla maan koulutuskeskusteluun ja -politiikkaan. Koulukulttuurin muutoksessa tsekit ovat matkansa alussa.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<div class=\"_1mf _1mj\" style=\"text-align: justify;\" data-offset-key=\"eqs88-0-0\">\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft wp-image-2357\" src=\"http:\/\/www.marjaanakangas.net\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Brno_4-450x300.jpg\" width=\"298\" height=\"199\" srcset=\"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Brno_4-450x300.jpg 450w, https:\/\/www.marjaanakangas.net\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Brno_4-150x100.jpg 150w, https:\/\/www.marjaanakangas.net\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Brno_4-768x512.jpg 768w, https:\/\/www.marjaanakangas.net\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Brno_4-900x600.jpg 900w, https:\/\/www.marjaanakangas.net\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Brno_4.jpg 1000w\" sizes=\"auto, (max-width: 298px) 100vw, 298px\" \/><\/p>\n<\/div>\n<div style=\"text-align: justify;\" data-block=\"true\" data-offset-key=\"eqs88-0-0\" data-editor=\"6369d\">\n<div class=\"_1mf _1mj\" data-offset-key=\"eqs88-0-0\">\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone wp-image-2362\" src=\"http:\/\/www.marjaanakangas.net\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Tsekit_-300x300.jpg\" alt=\"Tsekit_\" width=\"199\" height=\"199\" srcset=\"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Tsekit_-300x300.jpg 300w, https:\/\/www.marjaanakangas.net\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Tsekit_-768x768.jpg 768w, https:\/\/www.marjaanakangas.net\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Tsekit_-600x600.jpg 600w, https:\/\/www.marjaanakangas.net\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Tsekit_.jpg 960w\" sizes=\"auto, (max-width: 199px) 100vw, 199px\" \/><\/p>\n<p>Suomessa, jossa uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (<a href=\"http:\/\/www.oph.fi\/download\/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf\">POPS 2014<\/a>)tulevat k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n syyslukukauden alkaessa, on jo pitk\u00e4\u00e4n tehty tutkimus- ja kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4, jossa on mukana toimijoita eri tieteenaloilta. Opetuksen kent\u00e4ll\u00e4 on ahkerasti tehty opetuskokeiluja ja kehitetty oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 koulun p\u00e4ivitt\u00e4miseksi vastaamaan paremmin ajankohtaista n\u00e4kemyst\u00e4 oppimisesta ja opettamisesta. Hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 jaetaan lukuisilla verkkosivuilla (esim. <a href=\"https:\/\/hundred.fi\/fi\">hundred.fi\/fi<\/a>, <a href=\"http:\/\/luma.fi\/\">luma.fi<\/a>, <a href=\"http:\/\/www.luontokoulut.fi\/\">luontokoulut.fi<\/a>, kaikkialla.fi, popupkoulu.fi, yrityskyla.fi) ja sosiaalisen median foorumeilla (esim. Facebook-ryhm\u00e4 \u201dTieto- ja viestint\u00e4tekniikka opetuksessa\/ICT in Education\u201d \u2013ryhm\u00e4, jossa on yli 17000 j\u00e4sent\u00e4).<\/p>\n<p>Yksi koulukulttuurin muutoksen taustalla vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4 on se, ett\u00e4 suomalaiset lapset eiv\u00e4t viihdy koulussa. Kuten professori Jouni V\u00e4lij\u00e4rven uusin selvitys kuvaa tilannetta, \u201dkoulussa ei viihdyt\u00e4, oppimistulokset laskevat ja yh\u00e4 useampi uhkaa pudota kyydist\u00e4\u201d (<a href=\"http:\/\/yle.fi\/uutiset\/selvitys_oppilaat_eriarvoistuvat_ja_osaamistulokset_tippuvat__professori_peraa_peruskouluun_mittavaa_remonttia\/9072031\">Yle 8.8.2016<\/a>).<\/p>\n<div class=\"_1mf _1mj\" style=\"text-align: left;\" data-offset-key=\"olu9-0-0\">\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><em>\u201dEriarvoistuva peruskoulu lis\u00e4\u00e4 selvityksen mukaan my\u00f6s nuorten syrj\u00e4ytymisriski\u00e4 \u2013 jokaisesta suomalaisesta ik\u00e4luokasta jopa 10 000 nuorta on syrj\u00e4ytymisvaarassa, vaarassa j\u00e4\u00e4d\u00e4 ilman jatkokoulutuspaikkaa. Syyn\u00e4 ovat ennen muuta puutteet perusosaamisessa, lukemisessa, laskemisessa ja opiskelutaidoissa.\u201d (Yle 8.8.2016)<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Antaako uusi\u00a0opetussuunnitelma enemm\u00e4n tilaa perustaitojen ja opiskelutaitojen opettamiselle? Ent\u00e4 tuleeko uuden opsin mukaisesti toteutettu opetus lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n koulussa viihtymist\u00e4 ja tuottamaan enemm\u00e4n oppimisen iloa? T\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4 tietysti n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, mutta usko uudistuksen mukanaan tuomiin positiivisiin seurauksiin on vahva. Uusi\u00a0opetussuunnitelma nojautuu oppimisk\u00e4sitykseen, joka nostaa oppilaan ja oppijayhteis\u00f6n keski\u00f6\u00f6n. Uuden opetussuunnitelman mukainen pedagogiikka tukee oppijoiden luovaa; yksil\u00f6llist\u00e4 ja yhteist\u00f6llist\u00e4 oppimista ja tiedon rakentamista, ja liitt\u00e4\u00e4 tunteet kiinte\u00e4sti osaksi oppimista. Oppiminen on kokonaisvaltaista; kielellist\u00e4, kehollista, kokemuksellista (POPS 2014).<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Opetussuunnitelman perusteissa puhutaan oppimisen ilosta, oivaltamisen ilosta sek\u00e4 onnistumisen kokemuksista, joita erilaiset oppilaita osallistavat ty\u00f6tavat (toiminnalliset, kokeelliset, pelilliset, leikilliset jne.) voivat tukea (POPS 2014). Sen sijaan, ett\u00e4 oppilaat n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vain tiedon kuluttajina, heid\u00e4t n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s aktiivisina tiedon tuottajina, oppijoina, jotka voivat toimia aloitteellisesti, tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja ottaa vastuuta (Krokfors ym., 2016). Opetussuunnitelman perusteissa sanotaan:<\/p>\n<p style=\"text-align: justify; padding-left: 30px;\"><em>Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimisk\u00e4sitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. H\u00e4n oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sek\u00e4 itsen\u00e4isesti ett\u00e4 yhdess\u00e4 muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksil\u00f6n ihmisen\u00e4 kasvua ja yhteis\u00f6n hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien k\u00e4ytt\u00f6 ovat ajattelun ja oppimisen <\/em><em>kannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. My\u00f6nteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edist\u00e4v\u00e4t oppimista ja innostavat kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa osaamista.<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Rantala (2008) on tutkinut oppimisen iloa omassa luokassaan ja h\u00e4nen mukaansa kouluymp\u00e4rist\u00f6, joka n\u00e4kee lapsen oppivana ja aktiivisena toimijana, luo oppimisen ilolle suotuisat olosuhteet. Vaikka olen aikaisemmissa tutkimuksissani hieman sivunnut k\u00e4sitett\u00e4 oppimisen ilo (joy of learning), j\u00e4in Tsekin matkan j\u00e4lkeen j\u00e4lleen miettim\u00e4\u00e4n sit\u00e4, miten ja mist\u00e4 oppimisen ilo uusissa oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 rakentuu. Her\u00e4si valtava innostus jatkaa leikillisiin ja pelillisiin oppimisymp\u00e4rist\u00f6ihin liittyv\u00e4\u00e4 tutkimusta oppimisen ilon n\u00e4k\u00f6kulmasta uuden opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa. Oppimisen ilo voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 polveilevana ja monipuolisena ilmi\u00f6n\u00e4, jota Rantala luonnehtii seuraavasti:<\/p>\n<ul>\n<li>Oppimisen ilo syntyy tilanteessa, jossa teht\u00e4v\u00e4 ja tekij\u00e4 kohtaavat toisensa<\/li>\n<li>Oppimisen ilo viihtyy vapaudessa<\/li>\n<li>Oppimisen ilo ei viihdy kiireess\u00e4<\/li>\n<li>Oppimisen ilo on usein yhteist\u00e4 iloa<\/li>\n<li>Oppimisen ilo ei kuuntele pitki\u00e4 puheita<\/li>\n<li>Oppimisen ilo rakentuu oppilaan osaamiselle<\/li>\n<\/ul>\n<p style=\"text-align: justify;\"><em>Ihmisen\u00e4 kasvaminen ja laaja-alainen osaaminen<br \/>\n<\/em>Tsekin matkalla oli hienointa saada tutustua kansainv\u00e4lisesti palkittuun, irlantilaiseen, Cyril Mooney -nimiseen i\u00e4kk\u00e4\u00e4seen nunnaan,\u00a0joka otti el\u00e4m\u00e4nteht\u00e4v\u00e4kseen\u00a0Intian katulasten\u00a0kouluttamisen ja loi ohjelman, jolla jokaiselle tarjottiin mahdollisuus oppimiseen ja oppimisen iloon. Sisar Mooneyn el\u00e4m\u00e4nty\u00f6st\u00e4 on tehty my\u00f6s dokumenttielokuva <a href=\"https:\/\/vimeo.com\/93120546\"><u><span style=\"color: #0066cc;\">Sit Beside Me<\/span><\/u><\/a>, joka kertoo liikuttavalla tavalla v\u00e4litt\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 opettamisen ja opiskelun synnytt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00a0ilosta. K\u00f6yhiss\u00e4 olosuhteissa yksinkertaisilla oppimismenetelmill\u00e4 ja vertaisopettamisella syntyi oppimisen iloa, jonka pohjalta saattoi rakentua henkil\u00f6kohtainen kiinnostus oppimiseen ja tietoon, ja samalla mahdollisuus omien vahvuuksien l\u00f6yt\u00e4miseen ja ihmisen\u00e4 kasvamiseen. Sisar Mooney\u00a0oli t\u00e4ynn\u00e4 rakkautta ja viisautta, sis\u00e4ist\u00e4 rauhaa ja karismaa. Oli helppo uskoa h\u00e4nen kykyyns\u00e4 kohdata jokainen\u00a0lapsi ensisijaisesti ihmisen\u00e4 ja onnistua luomaan oppimisen ilolle suotuisia oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Suomessa lasten osaamisen erot ovat kasvaneet alueittain ja v\u00e4est\u00f6ryhmitt\u00e4in (Yle 8.8.2016). V\u00e4lij\u00e4rvi korostaakin, ett\u00e4 \u201djuuri koulu on paikka ottaa varttuvasta ihmisest\u00e4 koppi ennen el\u00e4m\u00e4n suuria valintoja ja jatko-opintoihin ohjautumista, siksi juuri siell\u00e4 on pantava toimeksi.\u201d Uusi opetussuunnitelma velvoittaa laaja-alaisen osaamisen kehitt\u00e4miseen, mik\u00e4 tukee ihmisen\u00e4 kasvamista ja rohkaisee oppilaita tunnistamaan oma erityislaatuisuutensa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa eri osaamisen alueilla (Halinen &amp; J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen, 2015). Halinen ja J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen kirjoittavat, ett\u00e4 laaja-alaisen osaamisen kehitt\u00e4misen tarve liittyy kansainv\u00e4lisen keskustelun my\u00f6t\u00e4 syntyneeseen yksimielisyyteen siit\u00e4, ett\u00e4 perinteisesti oppiaineittain j\u00e4sennetyt tavoitteet eiv\u00e4t riit\u00e4 ohjaamaan kouluty\u00f6t\u00e4 ja tukemaan oppilaiden kokonaisvaltaista kehityst\u00e4, vaan tiedonalakohtaisen osaamisen lis\u00e4ksi\u00a0opetuksessa ja oppimisessa\u00a0tavoitellaan yksitt\u00e4isi\u00e4 oppiaineita laajempia, yhteiskunnassa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavia osaamisalueita eli kompetensseja (<em>21st century skills<\/em>; esim. Binkley et al., 2012; <em>key competences<\/em>; European Parliament and the Council of the European\u00a0Union).<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><em>Laaja-alaisella osaamisella<\/em> viitataan opetussuunnitelmassa tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaan kokonaisuuteen. Laaja-alaisen osaamisen alueita ovat esimerkiksi\u00a0<em>ajattelu ja oppimaan oppiminen; tieto- ja viestint\u00e4teknologinen osaaminen; ja\u00a0osallistuminen, vaikuttaminen ja kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden rakentaminen<\/em> (Halinen &amp; J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen, 2015; POPS 2014.). Yhdess\u00e4 tekeminen ja oppimisen ilo ovat t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa muun muassa tieto- ja viestint\u00e4teknologisen osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4, mit\u00e4 tukee se, ett\u00e4 oppilailla on aikaa ja tilaa omille kysymyksille, keskustelulle, ideoille, ja ongelmaratkaisuille. Laaja-alaisen osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4 painopisteen tulisikin siirty\u00e4 mit\u00e4-kysymyksist\u00e4 miten- ja miksi-kysymyksiin. (Halinen &amp; J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen, 2015.)<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Laaja-alaista osaamista edist\u00e4v\u00e4n\u00e4 keskeisen\u00e4 ty\u00f6v\u00e4lineen\u00e4 opsissa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n <em>monialaiset oppimiskokonaisuudet<\/em>, mik\u00e4 haastaa oppikirjal\u00e4ht\u00f6isyyden, tiedon toistamisen, opetuksen sis\u00e4lt\u00f6keskeisyyden, tiedon esitt\u00e4misen pilkottuna ja tiedonalal\u00e4ht\u00f6isyyden (Halinen &amp; J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen, 2015; Kangas, Kopisto &amp; Krokfors, 2015). Monialaisten oppimiskokonaisuuksien j\u00e4rjest\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4kin <em>oppiainerajojen ylitt\u00e4mist\u00e4<\/em> (Cantell, 2015). Halinen ja J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen (2015) kirjoittavat, ett\u00e4 uusi\u00a0opetussuunnitelma\u00a0edellytt\u00e4\u00e4 opettajilta rohkeutta irrottautua oppiainejakoisuudesta ja kokeilla uudenlaisia ty\u00f6skentelytapoja. My\u00f6s Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n Uudet oppimisymp\u00e4rist\u00f6t -k\u00e4rkihankkeen ty\u00f6pajassa 16.5.2016 per\u00e4\u00e4nkuulutettiin kouluihin kokeilukulttuuria, jossa rohkeasti kehitet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 uusia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja toimintatapoja.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><em>Yhdess\u00e4 luovasti oppien<br \/>\n<\/em>On ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 uusi opetussuunnitelma ja sen my\u00f6t\u00e4 uudet mahdollisuudet ja haasteet yht\u00e4 aikaa innostavat ja huolestuttavat, vaikka kysymys ei olisikaan mist\u00e4\u00e4n aivan j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 uudistamisesta. Esimerkiksi viime vuosisadalla progressiivisen pedagogiikan yleistyess\u00e4 alettiin opetukseen kaivata metodeja, jotka yhdist\u00e4v\u00e4t kouluty\u00f6n oppilaiden muuhun el\u00e4m\u00e4\u00e4n (esim. Dewey, 1957; Salo, 1937). Uusi\u00a0opetussuunnitelma luo kouluty\u00f6h\u00f6n paljon kuitenkin uuttakin, johon muutos faktapainotteisesta opettamisesta kohti taitojen opettamista, uudet digitaaliset v\u00e4lineet ja pedagoginen yhteisty\u00f6 koulun l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n kanssa tuovat oman lis\u00e4ns\u00e4 (Halinen &amp; J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen, 2015; Kangas,\u00a0Kopisto &amp; Krokfors, 2016). Voidaan kuitenkin ajatella, ett\u00e4 leikillinen ja kokeileva oppiminen, joka usein tuottaa oppimisen iloa ja jossa on lupa my\u00f6s ep\u00e4onnistua, ei ole uuden opsin my\u00f6t\u00e4 vain oppilaiden etuoikeus. My\u00f6s opettajat ovat muutoksessa oppijoita ja kumpuilevia tunteita\u00a0sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n pit\u00e4v\u00e4n\u00a0oppimisen ilon kanssakokijoita.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Vaikka tieto- ja viestint\u00e4teknologia ja digitaaliset v\u00e4lineet ovatkin mullistaneet oppimisen ja opiskelun mahdollisuuksia, on\u00a0uuden opetussuunnitelman\u00a0mukanaan tuomassa muutoksessa pohjimmiltaan kyse pedagogiikasta. Uutta pedagogiikkaa\u00a0rakennetaan yhdess\u00e4, luovasti, oppien (ks. Krokfors ym., 2015). Omassa ty\u00f6ss\u00e4ni opettajana on ollut hienoa huomata, kuinka esimerkiksi jaettu asiantuntijuus ja kollegan kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4 ideoitu ja rakennettu opetuskokonaisuus\u00a0ja opetuksen toteuttaminen on paitsi\u00a0innostava\u00a0my\u00f6s eritt\u00e4in\u00a0palkitsevaa. Yhdess\u00e4 tehden ja\u00a0kannustavassa ilmapiiriss\u00e4 on hauskempi olla luova, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielikuvitusta ja haastaa omaa osaamistaan, niin opettajana kuin oppilaana.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<div class=\"_1mf _1mj\" style=\"text-align: justify;\" data-offset-key=\"9lk2v-0-0\"><\/div>\n<div class=\"_1mf _1mj\" style=\"text-align: justify;\" data-offset-key=\"9lk2v-0-0\"><\/div>\n<\/div>\n<div class=\"_1mf _1mj\" style=\"text-align: justify;\" data-offset-key=\"9lk2v-0-0\"><strong>Lis\u00e4materiaalia:<\/strong><\/div>\n<div class=\"_1mf _1mj\" style=\"text-align: justify;\" data-offset-key=\"9lk2v-0-0\">\n<p>OKM:n rahoittamassa Koulu Kaikkialla-hankkeessa tehty <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=0DgE0umoiUg\">Menn\u00e4\u00e4nk\u00f6 mets\u00e4\u00e4n? \u2013video<\/a> (2013) esittelee humoristisella tavalla oppimisymp\u00e4rist\u00f6ihin ja opetussuunnitelmaan liittyvi\u00e4 keskeisi\u00e4 ajatuksia.<\/p>\n<\/div>\n<div class=\"_1mf _1mj\" style=\"text-align: justify;\" data-offset-key=\"9lk2v-0-0\"><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/div>\n<div class=\"_1mf _1mj\" style=\"text-align: justify;\" data-offset-key=\"9lk2v-0-0\"><\/div>\n<ul>\n<li class=\"_1mf _1mj\" style=\"text-align: justify;\" data-offset-key=\"9lk2v-0-0\">Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M.,Miller-Ricci, M. &amp; Rumble, M. (2012). Defining twenty-first century skills. In P. Griffin, B. McGaw &amp; E. Care (Eds.), Assessment and teaching of 21st century skills, Dordrecht: Springer, 17-66.<\/li>\n<li class=\"_1mf _1mj\" style=\"text-align: justify;\" data-offset-key=\"9lk2v-0-0\">Cantell, H. (2015). Ainejakoisuus ja monialainen eheytt\u00e4minen opetuksessa. Teoksessa H. Cantell (toim.) N\u00e4in rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Juva: PS-kustannus, 11\u201315.<\/li>\n<li class=\"_1mf _1mj\" style=\"text-align: justify;\" data-offset-key=\"9lk2v-0-0\">Dewey, J. (1957). Koulu ja yhteiskunta. Helsinki: Otava.<\/li>\n<li class=\"_1mf _1mj\" style=\"text-align: justify;\" data-offset-key=\"9lk2v-0-0\">Halinen, I.\u00a0&amp; J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen, L. (2015). Opetussuunnitelmauudistus 2016. Teoksessa H. Cantell (toim.) N\u00e4in rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Juva: PS-kustannus, 19\u201335.<\/li>\n<li class=\"_1mf _1mj\" style=\"text-align: justify;\" data-offset-key=\"9lk2v-0-0\">Kangas, M., Kopisto, K. &amp; Krokfors, L. (2016). Tulevaisuuden koulussa opitaan kaikkialla, yhdess\u00e4 ja luovasti \u2013 el\u00e4m\u00e4\u00e4 varten. Teoksessa H. Cantell &amp; A. Kallioniemi (toim.). <em>Kansankynttil\u00e4 keinulaudalla. Miten tulevaisuudessa opitaan ja opetetaan?<\/em> Juva: PS-Kustannus, 77\u201394.<\/li>\n<li class=\"_1mf _1mj\" style=\"text-align: justify;\" data-offset-key=\"9lk2v-0-0\">Kangas, M., Kopisto, K. &amp; Krokfors, L. (2015). Eheytt\u00e4minen ja laajentuvat oppimisymp\u00e4rist\u00f6t. Teoksessa H. Cantell (toim.) N\u00e4in rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Juva: PS-kustannus, 37\u201345.<\/li>\n<li class=\"_1mf _1mj\" style=\"text-align: justify;\" data-offset-key=\"9lk2v-0-0\">Krokfors, L., Kangas, M., Kopisto, K., Rikabi-Sukkari, L., Salo, L.&amp; Vesterinen, O. (2015). <a href=\"https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/157417\/Yhdess%c3%a4LuovastiOppien_Opetuksen_ja_oppimisen_muutos_2016.pdf?sequence=2\"><u><span style=\"color: #0066cc;\">Yhdess\u00e4. Luovasti. Oppien<\/span><\/u><\/a>. Opetuksen ja oppimisen muutos 2016. Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopisto.<\/li>\n<li class=\"_1mf _1mj\" style=\"text-align: justify;\" data-offset-key=\"9lk2v-0-0\">POPS (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Vahvistettu 22.12.2014. Helsinki: Opetushallistus.<\/li>\n<li class=\"_1mf _1mj\" style=\"text-align: justify;\" data-offset-key=\"9lk2v-0-0\">Rantala, T. (2008). Oppimisen iloa etsim\u00e4ss\u00e4 &#8211; Kokemuksen etnografiaa alkuopetuksessa. Acta Universitatis Lapponiensis 88. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta.<\/li>\n<li class=\"_1mf _1mj\" style=\"text-align: justify;\" data-offset-key=\"9lk2v-0-0\">Salo, A. (1937). Alakansakoulun opetussuunnitelma: kokonaisopetuksen periaatteen mukaan. Helsinki: Otava.<\/li>\n<li class=\"_1mf _1mj\" style=\"text-align: justify;\" data-offset-key=\"9lk2v-0-0\">Yle (2016). Selvitys: Oppilaat eriarvoistuvat ja osaamistulokset tippuvat \u2013 Professori per\u00e4\u00e4 peruskouluun mittavaa remonttia. (toimittaja Annika Rantanen 8.8.2016)<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Osallistuin toukokuussa Tsekeiss\u00e4 Open Space -festivaaliin ja siell\u00e4 paneeliin, joka liittyi teknologiaan ja oppimiseen. P\u00e4iv\u00e4n aikana\u00a0oli tarkoitus pohtia tulevaisuuden oppimista ja sit\u00e4, mit\u00e4 taitoja opettajat tarvitsevat uusia menetelmi\u00e4 ja teknologioita hy\u00f6dynt\u00e4ess\u00e4\u00e4n. Vaikka\u00a0ohjelma oli rakennettu teknologiapainotteiseksi, keskustelussa tuli hyvin\u00a0esiin my\u00f6s\u00a0pedagogiset\u00a0kysymykset ja &hellip; <a href=\"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/?p=2335\">Continue reading <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[112,113,101,114,111],"class_list":["post-2335","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-koulukulttuurin-muutos","tag-opetus","tag-oppiminen","tag-oppimisen-ilo","tag-ops16"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2335","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2335"}],"version-history":[{"count":47,"href":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2335\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2395,"href":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2335\/revisions\/2395"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2335"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2335"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2335"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}