{"id":1886,"date":"2014-11-12T23:09:49","date_gmt":"2014-11-12T21:09:49","guid":{"rendered":"http:\/\/www.marjaanakangas.net\/?p=1886"},"modified":"2014-11-13T15:59:23","modified_gmt":"2014-11-13T13:59:23","slug":"peliviikko-hurahti-kayntiin-iloa-pelaamisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/?p=1886","title":{"rendered":"Iloa pelaamisesta. Ota osaa pelihaasteeseen!"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 viikolla vietet\u00e4\u00e4n j\u00e4lleen kansallista pelip\u00e4iv\u00e4\u00e4<\/a><\/strong><\/em>. <\/a>Jokainen voi haastaa jonkun toisen tai itsens\u00e4 pelaamaan, oppimaan peleist\u00e4, pelien pelaamisesta tai vaikkapa pelien tekemisest\u00e4. Vaikka\u00a0peleihin liitet\u00e4\u00e4n helposti uhkakuvia, on niit\u00e4 hyv\u00e4 tarkastella my\u00f6s oppimisen, itsens\u00e4 kehitt\u00e4misen ja optimaalisten kokemusten n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Otan t\u00e4ss\u00e4 esimerkiksi pelist\u00e4 saadun ilon kokemuksen<\/em>. Roger Caillois<\/em>, ranskalainen psykologi-antropologi, jakoi pelit nelj\u00e4\u00e4n kategoriaan, riippuen siit\u00e4, millaisia kokemuksia ne synnytt\u00e4v\u00e4t. Agon<\/em>\u00a0<\/i><\/b>viittaa peleihin, joissa keskeisen\u00e4 on kilpailu; alea<\/em>\u00a0tarkoittaa pelej\u00e4, jotka perustuvat sattumaan ja onneen; ilnix\u00a0<\/em>eli vertigo\u00a0k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 laajasti pelej\u00e4, joissa nautitaan huimauksesta, fyysisist\u00e4 el\u00e4myksist\u00e4 ja tietoisuuden h\u00e4mment\u00e4misest\u00e4. Mimicry<\/em>\u00a0viittaa j\u00e4ljittelyyn ja el\u00e4ytymiseen, toimintaan, jossa luodaan erilaisia todellisuuksia. T\u00e4ss\u00e4 jaottelussa vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 kuhunkin kategoriaan kuuluvat pelit mahdollistavat itsens\u00e4 voittamisen ja t\u00e4st\u00e4 syntyv\u00e4n ilon kokemuksen.<\/p>\n

Esimerkiksi agon<\/em>-peleiss\u00e4 osallistujan t\u00e4ytyy venytt\u00e4\u00e4 taitojaan kohdatakseen vastustajan taitojen esitt\u00e4m\u00e4n haasteen. Oleellista on kuitenkin, ett\u00e4 tarkkaavaisuus keskittyy tekemiseen itsess\u00e4\u00e4n sek\u00e4 siit\u00e4 nauttimiseen. Itseisarvona ei siis ole toisen voittaminen.\u00a0Sanan “kilpailla<\/em>” juuret tulevatkin latinan sanoista con petire<\/em>, jotka tarkoittavat\u00a0yhdess\u00e4 etsimist\u00e4<\/em>. N\u00e4in ollen toisten kanssa kilpaileminen pakottaa jokaista etsim\u00e4\u00e4n omaa potentiaaliaan ja tekem\u00e4\u00e4n parhaansa, jolloin aito ilo perustuu omiin saavutuksiin ja uudelle tasolle ylt\u00e4miseen. Alea tuottaa iloa, koska se synnytt\u00e4\u00e4 kokemuksen tutkimattoman tulevaisuuden hallinnasta ja Ilnix-pelit\u00a0muuttavat tietoisuuttamme<\/em> ja tuottavat siksi iloa ja mielihyv\u00e4\u00e4. Mimicryn kiehtovuus perustuu puolestaan mielihyv\u00e4n tunteeseen, joka syntyy siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen venytt\u00e4\u00e4 taitojaan tai todellisuuttaan sellaiselle tasolle, jollaista ei ole mahdollista saavuttaa ilman pelin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4 tarinaa tai mielikuvitukselle pohjautuvaa viitekehyst\u00e4. Caillois’in pelien jaottelun perusteena on siis ilon kokemus.\u00a0Mihaly Csikszentmihalyi on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4\u00a0ilo sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kahdeksan ehtoa\/osatekij\u00e4\u00e4.\u00a0N\u00e4m\u00e4 ovat:<\/p>\n

1. Teht\u00e4v\u00e4 on mahdollista suorittaa loppuun.
\n2. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4n on mahdollista keskitty\u00e4.
\n3. Teht\u00e4v\u00e4ll\u00e4 on selke\u00e4t tavoitteet.
\n4. Teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 saa v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 palautetta.
\n5. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4n keskittyminen on syv\u00e4llist\u00e4 (tietoisuus on vain tekemisess\u00e4)
\n6. Toiminta on teht\u00e4v\u00e4n aikana omassa hallinnassa.
\n7. Teht\u00e4v\u00e4n aikana huoli itsest\u00e4 katoaa.
\n8. Teht\u00e4v\u00e4n aikana k\u00e4sitys ajan kestosta muuttuu.\u00a0<\/span><\/p>\n

Ehtojen t\u00e4yttyess\u00e4 peliin uppoudutaan, saavutetaan flow. Csikszentmihalyi toteaa: “N\u00e4iden kaikkien elementtien yhdistyminen tuottaa syv\u00e4n ilon, joka on niin palkitseva, ett\u00e4 monien mielest\u00e4 sen pelkk\u00e4\u00e4n kokemiseen kannattaa sijoittaa suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 energiaa”.<\/p>\n

Olisiko t\u00e4ss\u00e4 yksi syy perehty\u00e4 hieman my\u00f6s digitaalisten pelien tuottamaan ilon kokemiseen?\u00a0Olen ottanut pelihaasteen vastaan (twitteriss\u00e4 #pelihaaste) ja haastanut itseni tutustumaan t\u00e4ll\u00e4 viikolla yhteen yhteis\u00f6lliseen digitaaliseen peliin, jota oma lapseni pelaa. Valitsin t\u00e4m\u00e4n haasteen kahdesta syyst\u00e4: 1) koen tuntevani v\u00e4h\u00e4n digitaalisia pelej\u00e4, joita lapset ja nuoret pelaavat vapaa-aikanaan ja 2) haluan selvitt\u00e4\u00e4, millaisena “ilo” n\u00e4ytt\u00e4ytyy t\u00e4m\u00e4n pelin kohdalla lapseni n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kyseisen pelin pelaaminen on kuin yhteinen “leikki”, jossa tuttujen kavereiden kanssa kokoonnutaan virtuaalitodellisuuteen, luodaan yhdess\u00e4 strategioita ja edet\u00e4\u00e4n tavoitteellisesti.<\/p>\n

Peliviikko on kaikin puolin peleist\u00e4 oppimisen viikko. Keskustelemme siit\u00e4, millainen peli on, milloin peli\u00e4 on kivointa pelata, mit\u00e4 pelin pelaaminen merkitsee sek\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 iloa tuottavia elementtej\u00e4 lapseni tunnistaa omassa pelaamisessaan. Jaamme keskusteluissamme peliin tai pelaamiseen liittyv\u00e4t ilot, sek\u00e4 mahdolliset haasteet ja surut. Puhumme pelaamisen liittyvist\u00e4\u00a0kokemuksista.<\/em>\u00a0Odotan, ett\u00e4 pelaamiseen liittyv\u00e4t tunteet tulevat jaetuksi ja samalla pelaamisen liittyv\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6t p\u00e4ivitetyiksi. Keskustelemalla kotona pelaamisesta lapseni kanssa osoitan kiinnostusta siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n tekee. Voin my\u00f6hemmin kysy\u00e4 lapseltani “miten meni? tai “oliko hyv\u00e4 peli?, kun h\u00e4n seuraavan kerran pelaa. Osoitan kiinnostusta siit\u00e4, mill\u00e4 tavalla pelaaminen tuottaa lapselleni (oppimisen) iloa?
\n
\n<\/em>Digitaaliset pelit voivat mahdollistaa my\u00f6s eri pelityyppien toteutumisen. Esimerkiksi yhteis\u00f6llisiss\u00e4 digitaalisissa peleiss\u00e4 kokoonnutaan samaan pelimaailmaan, koetaan ja luodaan tarinaa yhdess\u00e4,\u00a0kilpaillaan ja venytet\u00e4\u00e4n omia taitoja (esim. ongelmanratkaisutaitoja), ja el\u00e4ydyt\u00e4\u00e4n pelihahmon rooliin. My\u00f6s opetuksen kontekstiin on kehitetty pelej\u00e4, joissa voisi toteutua kaikki Caillois’in jaottelemat pelityypit (esim. Latva, 2004).<\/p>\n

Pelip\u00e4iv\u00e4n\/viikon<\/b> tarkoitus on tehd\u00e4 pieni\u00e4 tai isoja tekoja, jotka opettavat uutta peleist\u00e4 ja pelien maailmasta. Teot voivat l\u00e4hte\u00e4 kotoa k\u00e4sin, mutta my\u00f6s koulussa voidaan osoittaa enemm\u00e4n kiinnostusta lasten pelikulttuuria tai pelaamista kohtaan. Koulussa voidaan my\u00f6s luoda pelikulttuuria. Silloin puhutaan usein oppimispeleist\u00e4, pelillisyydest\u00e4 tai pelien tekemisest\u00e4\/ohjelmoinnista ja siihen tarvitaan my\u00f6s pelipedagogiikkaa. Vastik\u00e4\u00e4n julkaistussa Oppiminen peliss\u00e4 -kirjassa<\/a> (2014) tarkastellaan pelej\u00e4 opetuksessa ja tarjotaan malleja pelien hy\u00f6dynt\u00e4miseen. Useissa kirjan artikkeleissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n tai sivutaan my\u00f6s oppimisen iloa.<\/p>\n

Mikko Meril\u00e4inen Pelitaito-projektista toteaa\u00a0ylen sivuilla<\/a>\u00a0(12.11.2014), ett\u00e4 meill\u00e4 aikuisilla on usein taipumus k\u00e4rjist\u00e4\u00e4 pelaaminen kulttuurissamme ja suhtautua siihen kuten “p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n”. Tarkoituksellisesti siis voikin olla hyv\u00e4 l\u00e4hesty\u00e4 asiaa my\u00f6s\u00a0ilon kokemuksen kautta, siin\u00e4 merkityksess\u00e4 kuin esimerkiksi Caillois ja\u00a0Csikszentmihalyi ovat peleist\u00e4 kirjoittaneet.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 tietoa peliviikosta ja tapahtumista eri puolilla Suomea<\/strong>:\u00a0www.pelipaiva.fi<\/a><\/p>\n

\"Pelaamisen<\/a>

Pelaamisen iloa automatkalla<\/p><\/div>\n

\u00a0<\/b><\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n

Caillois, Roger (2001). Man, Play and Games. Engl. Meyer Barash (alkup.1958). Urbana: University of Illinois Press.<\/p>\n

Cs\u00edkszentmih\u00e1lyi, Mih\u00e1ly (1990). Flow: The Psychology of Optimal Experience.New York: Harper Perennial.<\/p>\n

Krokfors, L.eena, Kangas, Marjaana & Kopisto, Kaisa. (toim.) (2014). \u00a0Oppiminen peliss\u00e4. Pelit, pelillisyys ja leikillisyys opetuksessa. Tampere: Vastapaino Oy.<\/p>\n

Latva, Suvi (2004). Pelisuunnittelun tematiikka \u2013 Lapsille tarkoitettujen pelien suunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohtia. Teoksessa M. Kankaanranta, P. Neittaanm\u00e4ki & P. H\u00e4kkinen (toim.) Digitaalisten pelien maailmoja. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistopaino, 33\u201350.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 viikolla vietet\u00e4\u00e4n j\u00e4lleen kansallista pelip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Jokainen voi haastaa jonkun toisen tai itsens\u00e4 pelaamaan, oppimaan peleist\u00e4, pelien pelaamisesta tai vaikkapa pelien tekemisest\u00e4. Vaikka\u00a0peleihin liitet\u00e4\u00e4n helposti uhkakuvia, on niit\u00e4 hyv\u00e4 tarkastella my\u00f6s oppimisen, itsens\u00e4 kehitt\u00e4misen ja optimaalisten kokemusten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Otan t\u00e4ss\u00e4 … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1886","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1886","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1886"}],"version-history":[{"count":59,"href":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1886\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1916,"href":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1886\/revisions\/1916"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1886"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1886"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.marjaanakangas.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1886"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}