![\"21052012720\"](\"http:\/\/www.marjaanakangas.net\/wp-content\/uploads\/2013\/09\/21052012720.jpg\")
<\/a>Oppilaat kompostiaineksen kimpussa kasvimaalla<\/p><\/div>\n
Tutkimuksemme liittyi projektiin, jossa oppilaat olivat itse suunnitelleet ja muokanneet kasvimaan kylv\u00f6kuntoon, sek\u00e4 kylv\u00e4neet siihen kukkien ja kasvisten siemenet. Analysoidessamme videoaineistoamme havaitsimme, ett\u00e4 kev\u00e4inen kasvimaaprojekti oli mit\u00e4 mainioin esimerkki yhteis\u00f6llisest\u00e4 ja lasten toimijuutta tukevasta oppimisesta. Oppilaille annettiin vastuuta, he sitoutuivat ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 ja my\u00f6s ottivat yhdess\u00e4 ty\u00f6st\u00e4\u00e4n vastuuta. Opettajan rooli projektin aikana oli keskeinen. H\u00e4n antoi oppilaille tilaa osallistua ja tehd\u00e4 aloitteita, ja\u00a0opasti ja neuvoi tarvittaessa.\u00a0(Kangas ym. 2014).<\/p>\n
Viljeleminen osana luovia oppimisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4<\/strong><\/p>\n Yamazumi (2014) on kollegoineen tutkinut Japanissa oppijayhteis\u00f6j\u00e4, joissa oppilaat ja kyl\u00e4n viljelij\u00e4t ovat toimineet yhteisty\u00f6ss\u00e4 lasten toimijuuden (agency) tukemiseksi. Esimerkiksi From Seed to Table<\/i> -projektissa oppilaiden tavoitteena oli opiskella luomuruoan tuotantoa, ekologista viljely\u00e4 ja ruoan laittoa siten, ett\u00e4 he itse ensin viljeliv\u00e4t raaka-aineet, korjasivat sadon ja valmistivat sitten raaka-aineista ruokaa.\u00a0Yamazumi puhuu hybrideist\u00e4 innovaatioista<\/em> (hybrid educational innovations), silloin kun perinteisi\u00e4 koulun ja koulun ulkopuolisen rajoja rikotaan. H\u00e4n korostaa luovuuden osuutta t\u00e4llaisissa oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Lis\u00e4ksi h\u00e4n nojaa Lev Vykotskyn ajatukseen koulusta: \u201dSchool is an organization where children participate in the life that surrounds\u00a0them\u201d (ks. Vygotsky, 1994, 24). T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen avautuminen viittaa lapsen koko elinymp\u00e4rist\u00f6n huomioon ottamiseen opetuksen suunnittelussa. Maaseutukoulussa se voi tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 puutarhan tai kasvimaan hoito n\u00e4hd\u00e4\u00e4n osana lasten el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n Kasvimaan pit\u00e4miseen voi liitt\u00e4\u00e4 monia opetuksellisia tavoitteita ja arvoja. Kasvimaapuuhissa oppilaat oppivat luonnon ja sen prosessien tuntemusta ja kest\u00e4v\u00e4n arjen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, sek\u00e4 esimerkiksi luovaa ajattelua ja tiimity\u00f6n taitoja. Tutkimusten mukaan kasvimaatoiminta ei palvele pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n oppilaita, vaan tukee parhaimmillaan koko yhteis\u00f6n oppimista (Yamazumi, 2014).<\/p>\n L\u00e4hteet<\/p>\n Alppi, A. & Mantila-Savolainen, S. 2010. (toim.). Ymp\u00e4rist\u00f6kasvatusta! L\u00e4hde mukaan Mahnalan vuoteen \u2013 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 kasvatusta koulun arjessa. H\u00e4meenkyr\u00f6: Ekiteki Oy.<\/p>\n Desmond, D., Grieshop, J., & Subramaniam, A. (2004). Revisiting Garden-based Learning in Basic Education. Rome: Food and Agriculture Organization of the UnitedNations.<\/p>\n Kangas, M. (2007). Toiveiden koulu lasten silmin – peruskoululaisten n\u00e4kemyksi\u00e4 mielekk\u00e4\u00e4st\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Teoksessa P. Hyv\u00f6nen, M. Kangas, A. Kultima & S. Latva (toim.) Let’s Play – Tutkimuksia leikillisist\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4. Lapin yliopiston kasvatustieteellisi\u00e4 raportteja 2. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino.<\/p>\n Kangas, M., Vesterinen, O., Lipponen, L., Kopisto, K., Salo, L. & Krokfors, L. (2014). Students\u2019 Agency in an Out-of-Classroom Settings: Acting Accountably in a Gardening Project. Learning, Culture and Social Interaction. Available here<\/a>.<\/p>\n Vygotsky, L. (1994). Principles of social education for deaf and dump children in Russia. In R. Van deer veer & J. Valsiner (Eds.) The Vygotsky reader (pp. 19-26). Oxford: Blackwell.<\/p>\n Yamazumi, K. (2014). Beyond traditional school learning: fostering agency and collective creativity in hybrid educational activities. In A. Sannino & V. Ellis (Eds.) Learning and collective creativity: Activity-theoretical and sociocultural studies. New York: Routledge.<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kasvatustieteen kent\u00e4ll\u00e4 ajatellaan, ett\u00e4 opetuksen on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 ulos luokkahuoneesta. \u201dOpetus ei en\u00e4\u00e4 voi junnata nelj\u00e4n sein\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4\u201d, er\u00e4s opettaja kuvaa. Puhutaan oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen avautumisesta.\u00a0Kun vuonna 2004 ker\u00e4sin v\u00e4it\u00f6skirjaani varten tutkimusaineistoa viidest\u00e4 peruskoulusta ja kysyin oppilailta, millaisessa koulussa he haluaisivat … Continue reading