Mitä opittavaa koululla on hengenheimolaisten oppijayhteisöistä?

Oppimista tapahtuu erilaisissa oppimisympäristöissä ja niiden yhdistelmissä, johon digitaalinen teknologia on tuonut aivan uusia mahdollisuuksia. Oppiminen ei ole enää sidottu yhteen paikkaan tai aikaan, vaan tapahtuu fyysisten ympäristöjen lisäksi yhä useammin myös erilaisissa virtuaalisissa ympäristöissä. Näitä ovat esimerkiksi internetin tarjoamat yhteisöt ja peliympäristöt. Lapset ja nuoret ovat aktiivisia digitaalisen kulttuurin hyödyntäjiä ja tuottajia.

Äskettäin ilmestyneen Mobiiilimuksut-raportin mukaan lapset ja nuoret elävät ”jatkuvan yhteyden mahdollistavassa mobiilissa maailmassa” (Noppari, 2014, s. 49). Raportin mukaan muutamassa vuodessa internetin käyttö on muuttunut merkittävästi. Monille nuorille esimerkiksi älypuhelimesta, kuten myös internetistä, on tullut välineen lisäksi myös paikka, jossa ollaan ja jossa viihdytään (ks. Noppari, 2014; Suoninen, 2013). Tyypillistä lasten ja nuorten digitaaliselle kulttuurille on myös monen median samanaikainen käyttö.

Usein digitaalinen kulttuuri ja erilaisissa online-ympäristöissä tapahtuva toiminta kytkeytyvät lapsen tai nuoren tiettyihin kiinnostuksen kohteisiin, kuten tiettyyn harrastukseen. Erään tällaisen hengenheimolaisten yhteisön (Jones, 2011) muodostavat freestyle-laskijat, jotka temppuilevat suksilla erilaisilla laskettelurinteeseen rakennetuilla radoilla (ski slopestyle) tai urbaaneissa ympäristöissä. Yhteisö tarjoaakin mainion esimerkin siitä, miten digitaalinen kulttuuri, sosiaalinen media ja erilaiset mediaympäristöt on valjastettu lajissa kehittymisen ja viihtymisen kannalta keskeisiksi oppimisen resursseiksi.

Ski slopestyle -lajia kutsutaan vapauden ja luovuuden lajiksi. Lajin luonteeseen kuuluvat luovien suksitemppujen lisäksi muun muassa videokuvaaminen ja video-edittien tekeminen ja jakaminen internetissä yhteisön kesken (Numminen & Särmö, 2013; Kangas, tulossa). Liikunnallisen harrastuksensa ohella nuoret kartuttavat online-ympäristöissä toimiessaan mediaosaamistaan sekä kulttuurista ja sosiaalista kompetenssiaan (vrt. Jenkins ym., 2009). Lisäksi harrastajayhteisön toimintaa kuvaa kuuluminen sekä paikalliseen että globaaliin yhteisöön, yhdessä harjoittelu autenttisissa ympäristöissä ja erilaisten lajiin liittyvien yhteisöllisten pelien pelaaminen. Opetuksen näkökulmasta tällaisten hengenheimolaisten tapa osallistua, olla vuorovaikutuksessa ja tuottaa digitaalista kulttuuria on kiinnostavaa, sillä tällaisissa yhteisöissä oppiminen on tehokasta ja kollektiivista (Jones, 2011). Oppiminen yhteisöissä on usein myös leikillistä ja omaehtoista.

Internet ja online-ympäristöt luovat laskijoille oppimisen paikan lisäksi tärkeän oppijayhteisön. Yhteisön käyttämät ja luomat oppimisympäristöt ovat sulautuneet toisiaan täydentäviksi fyysisten ja virtuaalisten ympäristöjen muodostamiksi oppimisympäristöjen yhdistelmiksi (vrt. White ja LeCornu, 2011). Nuoren harrastelijan osallistumisen muotoja ja oppimisympäristöjä voidaan havainnollistaa kuvion 1 avulla.

LEARNING_CYCLE

Kuva 1. Freestyle (ski slopestyle) -harrastajan osallistumisen muodot ja oppimisen ympäristöt (Kangas, 2012: esitetty ensimmäisen kerran 22.11.2012. Epicon Game -seminaarissa Helsingissä).

Vaikka lajin harrastajille on oleellista kehittyä nimenomaan laskijoina ja nauttia erilaisissa paikoissa laskemisesta, heitä voi verrata myös Whiten ja LeCornun (2011) esittämiin internet-asukkaisiin. Internet-asukkaille netti ei ole vain paikka, josta haetaan tietoja ja tai jossa satunnaisesti viivähdetään, vaan paikka, jossa “asutaan”. Voidaan ajatella, että se on myös paikka, jossa opitaan. Se on samaistumisen paikka ja identiteetin rakentamisen ympäristö. Toisten laskuvideoiden katseleminen ja omien videoiden lataaminen nettiin ovat tärkeä osa omaa oppimista sekä toisten kanssa jaettavaa oppimisen iloa.

Asumisen metafora perustuu Whiten ja LeCornun (2011) typologiaan, jonka mukaan internetin käyttäjät voidaan karkeasti jakaa vierailijoihin (visitors) ja asukkaisiin (residents). Vierailijat käyttävät internettiä lähinnä välineenä esimerkiksi tiedon etsimiseen. Asukkaat puolestaan käyttävät päivittäin paljon aikaa sosiaalisessa mediassa. He tuottavat ja jakavat aktiivisesti tekstiä, kuvaa, videoita sekä multimediasisältöjä ja kommentoivat toisten tuottamaa sisältöä. Asukkaat myös nauttivat kuuluvansa sosiaalisen median kautta erilaisiin yhteisöihin.

Mitä opittavaa koululla on tällaisista hengenheimolaisten oppijayhteistöistä? Ehkä keskeisin haaste liittyy siihen sisäiseen motivaatioon ja intohimoon, jonka pohjalle oppiminen ja tekeminen usein harrastuksissa perustuu. Jos koulu voisi rakentaa opetustaan siten, että se ottaisi huomioon internet-asukkaiden tavan osallistua, oppia, tuottaa ja luoda, se voisi kenties onnistua rakentamaan entistä kestävämpiä siltoja myös lasten ja nuorten informaalien ja formaalien oppimisympäristöjen välille.

Lähteet

Jones, R. H. (2011). Sport and Re/creation: What skateboarders can teach us about learning. Sport, Education and Society,16(5), 593–611.

Jenkins, H., Purushotma, R., Weigel, M., Clinton, K. & Robinson A. (2009) Confronting the challenges of participatory culture. Media education for the 21st century. Mac Arthur Foundation. Cambridge Mass: The MIT Press.

Kangas, M. (Käsikirjoitus) Crossing the boundaries: what freestyle skiers’ lifestyle tells us about learning?

Kangas, M. (2012). Playful and gameful learning processes in school. Esitys EPICON Game Seminaarissa, Opetushallitus, 22.11.2012, Helsinki.

Noppari, E. (2014). Mobiilimuksut. Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos, osa 3. Tampereen yliopisto, Journalismin, viestinnän ja median tutkimusyksikkö. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95272/mobiilimuksut_2014.pdf?sequence=1

Numminen, J. & Särmö, J. (2013). Vapauden ja luovuuden urheilulaji: Laijanalyysi Ski slopestyle. Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.

Suoninen, A. (2013). Lasten mediabarometri 2012. 10–12-vuotiaiden tyttöjen ja poikien mediankäyttö. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Verkkojulkaisuja 62.

White, D. & LeCornu, A. (2011) Visitors and Residents: a New Typology for Online Engagement.  First Monday,16(9).  http://firstmonday.org/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/3171/3049